21. lokakuuta 2014

#18 100 lukijaa?!

Tänään jo yhden postauksen julkaisin ja tein muita blogijuttuja kunnes vasta nyt myöhemmin havahduin, että herttinen - blogillahan on nyt 100 rekisteröitynyttä lukijaa!

"keep up the good work, kiitos kaikki lukijat!!" *vink*
Me pidetään pieni dance off Wn kanssa huomenna teidän kunniaks ;) Mielikuvaharjoittelut kehiin ja voitte sielunne silmin nähdän lähietäisyydeltä kiusaantuneena meidän Shake it off -koreografian. Pistä vielä taustalle biisi soimaan, että saat varmasti aidon tilanteen luotua mieleesi!


Pus pus kaikki lukijat. Jotain arvontaa kenties tulossa 100:n lukijan kunniaksi ;) Stay tuned!

20. lokakuuta 2014

#17 Back to back

Eilen oli suunnitelmana kavuta pitkästä aikaa Weltsun selkään. Lähdettiin yhdessä äidin kanssa tallille ja laiteltiin poni kaikessa rauhassa kuntoon. Matkaseurana oli tällä kertaa vain juniorimäyrä Jone, seniori sai jäädä kotio huilimaan.

W oli tallissa oma vitsikäs itsensä kunnes kannoin satulan ja suitset karsinan viereen. Oli naurussa pidättelemistä kun poika nyrpisti nenäänsä ja ilmoitti että sinähän voit muutes mennä noilla keskenäs - mää tykkään enemmän kapsonista ja juoksutusliinasta.

Ennen ratsastusta äiti juoksutti Weltsua huolellisesti ensin käynnissä ja sitten ravissa, sekä lopuksi vielä pari kierrosta oikeaa laukkaa. Weltsun kanssa ollaan huomattu, että juoksuttaminen ennen ratsastusta tasapainoittaa ja suoristaa sitä. Selkään hypätessä pääsee heti aloittamaan hieman paremmin avuilla olevalla hevosella ja alkulämmötkin on ponille taattu. Juoksuttaessa ei haeta rivakkaa liikkumista ja "höyryjen päästelyä" vaan hitaan temmon tehtävillä haetaan selän notkeutta, rentoutta ja tasapainoisuutta.

Oikea laukka onnistui tänään yllättävän hyvin liinassa. Se on ollut suurin ongelma tahdituksen lisäksi ja eilen W oli todella hyvä ja puhdas niin ravissa kuin laukassakin.

pitäskö tästä nyt muka hommiin lähtee?
Juoksutuksen jälkeen hyppäsin itse selkään ja aloitin työskentelyn käynnistä. Testailin kuinka hevonen on avuilla asetuksilla, avoilla ja pysähdyksillä. Aluksi W oli jännittynyt ja nyppi kuolainta eikä millään meinannut rentoutua tehtäviin. Selkää oli vaikea saada ylös ja tuntui, että poni karkasi avuiltani jatkuvasti. Lopulta sain W hetkeksi rentoutumaan ja siirryin raviin, jossa ongelmat palasivat ja pääsin taas aloittamaan rentouttamisen alusta. Hommassa ei yhtään auttanut oma rutiininpuutteeni, W ei ole ainoa joka tässä on koko kesän löysäillyt :D

Olin kamalan julma itselleni ja en meinannut antaa selässä sähläämistäni millään anteeksi. Jalkani liikkuivat, paino siirtyi levottomasti edestä taakse ja kädet hakivat paikkaa - omasta mielestäni ratsastin kuin alkeiskurssilainen, onneksi videolla meno ei näyttänyt niin kamalalta... Naurattaa, kun nykyään tunnistan jo itse ylikriittisyyteni, mutta silti taukoilun jälkeen odotan aina itseltäni priimasuoritusta ihan ekasta kerrasta lähtien.
"kuuliks mä rapinaa, siis onks sulla mulle jotain namii?!""möh, ei karkkii? ei sit..."
Päätin lopettaa säätämisen ja aloittaa taas uudelleen käynnistä. Palasin klassisen ratsastuksen tunneilla oppimiini harjoituksiin ja niitä pari varttia pyöriteltyäni W alkoi rentoutumaan ja omakin fiilis parani kun tasapaino taas löytyi ja "minä osasin"! Miksi minä aina hylkään ne parhaat työkalut onnistumiseen ja palautan ne käyttöön vasta kun ollaan jo siirrytty ojasta allikkoon?

Tänään tavoitteenani toistaa eilen lopussa saavuttamani fiilis. Menin tallille sen verran myöhään, että tunnit olivat jo alkaneet, enkä päässyt juoksuttamaan ponia ennen selkään nousua. Alun selkä notkolla -juoksentelut saatiin nopeasti taiottua pois ja pääsin käsiksi eiliseen tunnetilaan paljon nopeammin. Valmentajani antamat tehtävät toimivat kuin unelma!
Jotakin onnistuin kuitenkin lopulta säätämään... En tiedä ratsastinko liikaa, yritinkö liikaa, teinkö liikaa toistoja vai onko W vain hiukan kärsimätön paussin jäljiltä, mutta lopputunnista alkoivat taas herran kuuluisat ninjailut. Päästiin käymään koko setti läpi potkuista pariin laukkapukkiin ja lopulta pihalla sirkusponi-keulimisiin... Gotta love my horse, he is such a fancy trick-pony!

Huomenna täytyy taas osata nollata eilisen tilanne ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Selkään en varmaan viitsi kolmatta päivää putkeen mennä, mutta jotain käyn ponin kanssa maastakäsin sirkustelemassa aamulla tai sitten äiti juoksuttaa minun mennessäni illan ratsastustunnilla.

19. lokakuuta 2014

#16 Kolmas kerta toden sanoo?

Blogin kanssa on nyt soudettu ja huovattu useampaan otteeseen - uutta puhtia kirjoittamiseen ollaan hakemassa jälleen kerran. Eikös kolmannessa yrityksessä pitäisi olla sitä jotain pientä onnistumisen taikaa?

Blogikärpänen pääsi taas puremaan hevosrintamalla tapahtuneiden muutosten johdosta ja loppukesästä lähtien heppablogit ovat palanneet jäädäkseen omalle lukulistallenikin. Alkutalvella alkanut innostus hiipui yhtä vauhdilla kuin syttyi monistakin syistä. Ensin ratsuja oli minulle tarjolla pilvin pimein ja suurin osa vapaa-ajastani kului hevosten selässä. Pian kuitenkin kaikelle tuli äkkipysäys ja jouduin laittamaan treenit jäihin niin itseni kuin Weltsunkin osalta. Kummankin kunto alkoi taas vilauttelemaan merkkejä jostain vaivasta ja lopullinen seis tuli kun tipuin myöhemmin keväällä ikävästi vieraan hevosen selästä. Kisakaudelle valmistelevat treenit oli keritty jo aloittaa uudestaan talven jäljiltä, mutta päivää ennen ensimmäisiä kisoja tulin hevosen selästä alas niskat edellä suoraa päin seinää. Hevosen selkään ei ollut asiaa pitkään aikaan ja Weltsu alkoi yhtäkkisen tauon aikana oireilemaan nopeasti edenneistä treeneistä selällään ja mahallaan.

kevätposeeraus vanhalla tallillamme
Vaikeuksista selvittiin ja kuntouduin pian ratsastuskuntoon. Kesä kului rennosti mukavalla maalaistallilla. Koko tiimi pääsi pitämään lomaa ja ottamaan kerrankin rennosti. Maastoilu ja höntsäily teki hyvää molemmille ja rohkaistuimme loppukesästä jopa starttaamaan yhden seuraestekisan huumorimielessä - radalla huumoria löytyi kyllä vain Weltsulta.

Syksyllä muutimme uudelle tallille ja Weltsu pääsi asumaan pieneen yksityistalliin, joka oli erillään samassa pihapiirissä sijaitsevasta vilkkaammasta isosta tallista. Rauhallisempi meninki ja vähempi härdelli rentoutti W välittömästi. Vatsaongelmat alkoivat kaikota ja lihaksettoman heinämahan tilalle saatiin rakennettua vahvempi lihaksikas hevonen - pelkällä juoksutuksella! Uskokaa tai älkää, mutta Weltsu on tällä hetkellä ehkä parhaassa kunnossaan koko omistusaikanamme. Kaikki on saatu aikaan uudella juoksutustekniikalla ja klassisen ratsastuksen opeilla. Selässä on käyty viime kuukausien aikana vain pari kertaa, mutta karinassa pullistelee muhkea ja terve hevonen.

kuvan ottanut pikkusiskoni
Nyt otetaan pieniä askeleita kohti ratsastuspainotteisempaa liikutusta. Keväällä/kesällä Weltsun takaosa heikkeni ja takajalka oireilee vaihtelevasti edelleen. Onneksi olen päässyt maistelemaan ratsastusta uuden tallimme ratsastustunneilla vakiohevosella. Tämän lainahevosen kanssa on ollut kiva puuhailla ja ehkä hänestä jotain tulen blogiinkin raapustelemaan sillä yhteistyö jatkuu edelleen ;)

Tiimi on myös kasvanut kesän aikana! Vahvistusta saapui tasuttelijoiden puolelle kun Ralle sai kaverikseen kääpiömäyräkoiravauva Jonen. Minimäyrä on nyt jo 5kk ikäinen ja seuraa tiimin menoa innokkaasti niin tallilla kuin kotonakin.
Jone 3kk ikäisenä
Josko tästä nyt vihdoin lähtisi Dreamteamin blogin nousukausi ja jaksettaisiin pysyä pinnalla paria viikkoakin pidempään?! Itseäni bloggaamiseen motivoi tällä hetkellä eniten se, että pääsen purkamaan ajatuksiani ja toivottavasti piakkoin myös pitämään treenipäiväkirjaa. Alun alkujaan blogin oli tarkoitus olla kisaratsukon arkea seuraava reportaasimainen päiväkirja. Nyt suunta on hieman toinen...tai pikemminkin lähtökohta, sillä kova hinku kisaradoille on edelleen!

Blogi vaihtoi uuden alun kunniaksi myös ulkomuotoaan, mitä mieltä olet uudesta ulkosusta? Se saattaa kokea lähiaikoina vielä muutoksia kuvien osalta, mutta on suurimmilta osiltaan valmis. Postaustoiveita saa myös esittää, sillä nyt kun valmennuksia ja tapahtumia tallilla on normaalia vähemmän, voisin kirjoittaa muitakin kuin treenipostauksia.

14. tammikuuta 2014

#15 Sunnuntain kuvailut

Hei sori, lupailin julkaista tämän jo eilen, mutta meni aikataulut ihan pyllylleen. Nyt sain sitten tekstin viimeisteltyä julkaisukuntoon.

Sunnuntaina starttailin tallille keskipäivän aikoihin. Oltiin hovikuvaajan kanssa sovittu kuvaustreffit ja hän oli saapumassa edellisestä kuvauspaikastaan. Luulin tietysti olevani ajoissa, mutta kas kummaa kaiken säätämisen jälkeen saavuin tallin pihaan samaan aikaan kuin Mirella - hups! Onneksi meidän ihanan kärsivällinen kuvaaja ei ottanut nokkiinsa, vaikka joutui todistamaan mm. tukan leikkuuta sekä oikean värisen satulahuovan ja sopivien suojien vaikeaa valintaa :D

Aluksi puunattiin hevonen kuvauskuntoon!
Metsästämässä kuvauspaikkaa! P.S. Mistä ihmeestä tää lumiefekti oikein tuli...?! Picasan uus juttu?


Saanks mää mamma jo sen namin, pliiis!?
Edustuspari, miks me ollaan aina näin ihanan juntteja :D

Venyy venyy! Eikös lapsi ole terve silloin kun se leikkii ;D

Mamma jätti mut tähän seisoon yksinään...
Kentällä sitten huomasin, että olin jo innoissani ponille suojatkin pistänyt jalkaan... Noh, kaipa se toi jotain sporttisuutta näihin ulkokuviin - true kouluheppa vetää 247 treenisuojat jalassa!
Poseerausten jälkeen palattiin talliin laittamaan ratsulle penkki selkään ja ratsastajalle kypärä ja saappaat päälle. Olinkin jo kerennyt unohtaa, kuinka kivoilta nahkasaappaat tuntuu pakkaskeleillä... Nimimerkillä en tuntenut varpaitani ratsastuksen jälkeen, haha. Pitää kaivaa talviratsastussaappaat jostain kaapin perukoilta!

Weltsu oli ollut kraniosakraalihoidossa perjantaina ja sunnuntai olikin ensimmäinen ratsastuskerta sen jälkeen. Kyllä hoito sinne selkään saakka tuntui, ponipoika ei millään meinannut pysyä housuissaan vaan viipotti ihan omaan tahtiin maneesissa. Paljoa sille ei voinut vastaan laittaa kun hoitajan toive oli juurikin reipas eteen-alas liikutus ensimmäisinä päivinä hoidon jälkeen.
Laukassa poika halusi päästä kuitenkin näyttämään jotain muutakin ja esitti uudet moovinsa - laukkapukkien tapaisen pomppusarjan kaarevalla uralla. Tähän väliin ratsastajan kommentti: "selkä ei tykkää". Onneksi loppu ratsastus saatiin suoritettua niisä tutuissa ja turvallisissa liikkeissä ja askellajeissa!

Tehtiin ihan vaan tosi perustyöskentelyä, askellajit läpi molempiin suuntiin mahdollisimman rennosti - rentoutta sai kyllä kauan hakea, mutta jotain hyviä pätkiäkin sinne väliin mahtui. Heppa on nyt jo pidemmän aikaa tuntunut vasempaan kierrokseen paljon jäykemmältä. Nyt eroa ei kyllä tuntunut - sen verran villiä menoa oli molempiin suuntiin, että oli vaikea sanoa oliko puolissa eroa :D

Toivottavasti poni tuosta tasoittuu, saapa nähdä toteutuuko tämäkään toive kun kiristyviä pakkasia tiedossa. W tuntuu aina muuttuvan ihan varsaksi pakkasten aikaan, pakko saada vinkua ja viedä ratsastajaa pitkin maneesia?!

Ensin ollaan nätisti

...ja sitten onkin käytössä jo ihan uudet kuviot!


Aww, lutusimmat nappisilmät ikinä?!


Tällaista kuvauspäivää siis sunnuntaina. Mahdettaiskohan me ensi kerralla saada sovittua Mirellan kanssa kuvaustreffit sellaiselle ajankohdalle, että poni on treenikunnossa ja osattaisiin edes vähän olla edustavampia ratsastuspuolella? Ei noissa pelkissä poseerauskuvissakaan tietysti mitään vikaa ole :D

Kaikki postauksen kuvat siis Mirella Ruotsalainen (http://hertjekker.net), kiitos Mirella!

12. tammikuuta 2014

#14 Uusi ulkoasu!

Hihii, tänään saatiin vihdoin uuden ulkoasun viimeisetkin palaset paikalleen ja pääsin sen tänne esille asentamaan. Hauska huomata, miten oma silmä ja idea ulkoasuista on muuttunut vuoden aikana. Aikaisempi sininen ulkoasu tuntui sitä tehdessä tosi siistiltä ja tyylikkäältä... Voi eih, ei näin! Nyt on blogi puettu johonkin kevyempään, selkeämpään ja yksinkertaisempaan. Kommentit ovat tervetulleita!

Huomenna on luvassa postausta tämän päivän ratsastuksesta ja hurrrjasti kuvia, sillä mukana oli kukas muukaan kuin hovikuvaajamme ja hänen kameransa! Alla pikku vilaus huomisesta.

© Mirella Ruotsalainen

Mitäs mieltä olette? Kuinka tärkeä osa ulkoasu on blogia ja miten se vaikuttaa blogiin?

P.S. Pistäkääs kysymyksiä tulemaan kysymyspostausta varten, tämän postauksen kommentteihin :)

9. tammikuuta 2014

#13 Some, uusi ulkoasu, kysymyspostaus?

Hui, kyllähän tämä postaustahti alkaa jo hyvältä vaikuttamaan - yhtäkään hevosaiheista tekstiä ei ole kyllä vielä tämän vuoden puolella syntynyt, hups. Ajattelin kuitenkin tänään pohtia joitakin bloggaukseen liittyviä asioita ja kysäistä olisiko kysymyspostaukselle "tarvetta"? Itse luen mielelläni muiden blogien kysymyspostauksia - niiden kautta oppii paljon uutta blogin pitäjästä. Kysymyksiä voi vaikka jättää tämän postauksen kommentteihin tai lähettää sähköpostilla (dreamteamblogi@gmail.com), vastailen niihin sitten postauksen muodossa :)


Viimeisen vuoden aikana blogit ovat laajentuneet. Tavallisen blogipohjan ja kirjoittamisen lisäksi useimmat bloggaajat ovat liittäneet sivustoonsa myös muita sosiaalisen median (somen) sovelluksia. Blogeilla on omia Twitter tilejä, Instagram tunnuksia, Facebook sivuja ja vaikka mitä! Jokaisessa mediassa julkaistaan sisältöä vähän eri tavalla ja tämä on mielestäni hauska tapa luoda jokaisen tyyppiselle lukijalle/seuraajalle jotain. Kaikki eivät ole kiinnostuneet lukemaan pitkiä blogitekstejä, jotkut tykkäävät vain selailla kuvia ja osa etsii itseään kiinnostavat postaukset selailemalla lempiblogiensa Facebook sivuja.
Dreamteamilla on tällä hetkellä oma Twitter tili @DreamteamBlogi, sitä kautta seuraan itse monia ratsastajia, hevosaiheisia yrityksiä ja jopa talleja! En koe Twitteriä "tärkeimpänä" tiedottamislähteenä vaan se on enemmänkin itselleni paikka lukea lyhyitä hevosuutisia eri puolilta maailmaa. Blogin omalle Facebook sivulle en ole itse nähnyt tarvetta, mutta Instagramille kenties?

Itse haluan pitää bloggaamisen ja muun elämäni hieman erillään toisistaan. Henkilökohtaista Twitter tiliä en omista, mutta Instagram tunnuksen kylläkin. Olen pohtinut jo jonkin aikaa, että pitäisikö blogille luoda oma tunnus, henkilökohtaisella tunnuksellani julkaisen aika vähän hevosaiheista matskua ja suurin osa siellä olevista jutuista on jotain inside läppää kavereiden kesken. Lukijat eivät siis paljoa oman tilini kuvista saisi, enkä sitä halua täällä kaikille mainostaa - jos joku minut Instagramista löytää niin cool ;)!
Suomessa Instagram on ainakin nuorten ikäpolvessa suositumpi media kuin twitter, olisiko lukijoiden kiva saada pikku "sneakpeekeja" ja "behind scenes" sisältöä Instagramin kautta? Twitteriä kun ei kovin moni tunnu käyttävän ja siellä on vaikeampi jakaa esimerkiksi kuvia.

Jos joku on meidät Twitteristä bongannut ja viimeisimpiä twiittejä lueskellut niin hän on varmasti tietoinen, että olen häärännyt viimeiset päivät pienen projektin parissa! Nykyinen ulkoasu ei enää iske omaan silmään ja tästä syystä otin ohjat omiin kätösiini ja aloin jotain uutta suunnittelemaan. Uusi ulkoasu kaipaa vielä tuoreita kuvia, mutta tässä on pieni vilaus siitä miltä se nyt näyttää ;)


Paljon asiaa samassa postauksessa, koittakaa kestää - heppa-aiheista tekstiä tulossa piakkoin. Itse olen viettänyt tänään hepatonta päivää siedätyshoidon takia, toivottavasti joku heppaili minunkin puolestani :D Viikonlopuksi ollaan junailtu hovikuvaajan kanssa jotain tosi jännää, siitä saatte tietää viimeistään ensiviikolla!

Pistäkää kysymyksiä tulemaan ja kertokaa mitä mieltä olette blogin omasta Instagramista?!